Tutkimustieto
Nuuska: tutkimustieto, sen tulkinta ja uutisointi
Tupakointiin verrattuna nuuskan terveysvaikutuksia on tutkittu suhteellisen vähän. Suurin osa tutkimuksista on tehty kuivanuuskasta, joka eroaa käyttötavoiltaan ja koostumukseltaan pohjoismaisesta kosteasta nuuskasta. Kostea nuuska sisältää mm. vähemmän nitrosoamiineja (Osterdahl ym 2004). Kuivanuuskaa saatetaan käyttää myös nenän kautta. Monet tutkimuksista on myös tehty Aasiassa, joissa nuuskaan lisätään erilaisia lisäaineita kuin länsimaissa. Seuraavat tutkimukset on kaikki tehty kostealla nuuskalla, ellei toisin ole mainittu.
Nuuskan terveysvaikutuksista tehtyjä tutkimuksia julkaistaan tiedotusvälineissä yleensä hyvin valikoivasti. Epidemiologisten tutkimusten tulkinnan tunnettu ongelma on, että ensinnäkään ei ymmärretä suhteellisen riskin käsitettä, ja toisaalta valikoidaan tutkimuksista uutisoitaviksi ne, joissa on saatu ko. uutisoinnin haluttua viestiä tukevia tuloksia, ja jätetään mainitsematta ne tulokset, jotka eivät tue sitä kantaa, jota uutisoinnilla halutaan välittää.
Vieläkin merkittävämpi ongelma epidemiologisten tutkimusten tulosten tulkinnassa on niin sanottu julkaisuharha, ‘publication bias’: tutkijat lähettävät julkaistavaksi, ja lehdet hyväksyvät julkaisuunsa herkemmin tutkimuksia, joissa on saavutettu positiivinen, selkeä, uutiskynnyksen ylittävä, tai haluttu tulos (Dickersin 1990). Taustalla on monta tekijää; yhtäältä tutkijat ovat riippuvaisia apurahoista, joita yleensä myönnetään sen perusteella, kuinka menestyksekästä tutkijan julkaisutoiminta on, toisaalta tieteellisten lehtien kustantajat ovat tulosvastuussa, ja lehtien maine ja menekki on riippuvainen siitä, kuinka kiinnostavia ja merkittäviä tuloksia lehdissä julkaistaan. Tämä johtaa siihen, että negatiiviset tulokset jäävät usein julkaisematta, tai ne julkaistaan vähemmän tunnetuissa lehdissä, ja tästä edelleen seuraa se, että tiedotusvälineet uutisoivat ainoastaan positiivisia, merkittäviä, ja yleistä asennetta tukevia tutkimuksia. Näin ollen julkaisuharha johtaa moninkertaiseen tulosten vääristymään siihen mennessä, kun tutkimukseen viitataan sanomalehdissä tai muissa yleisissä tiedotusvälineissä.
Seuraavassa analysoidaan niitä nuuskan terveysvaikutuksia koskevia tutkimusjulkaisuja, joihin yleensä viitataan tiedotusvälineissä. Tämä analyysi osoittaa, että uutisointi on valikoivaa, harhaanjohtavaa ja pääasiassa virheellistä. Varsinaista julkaisuharhaa tässä ei ole edes otettu huomioon, joten todennäköisesti tutkimustulosten merkitys on tosiasiassa vieläkin vaatimattomampi kuin seuraavasta käy ilmi.