Haimasyöpä
Nuuska ja haimasyöpä
Viime aikoina vallinneessa nuuskakeskustelussa on usein mainittu nuuskan aiheuttavan haimasyöpää. Yleensä viitataan aiemmin mainittuun, arvovaltaisessa Lancetissa julkaistuun lähes 300 000 ruotsalaisen rakennustyömiehen kohorttitutkimukseen, jossa havaittiin nuuskankäyttäjien kaksinkertainen riski sairastua haimasyöpään, kun analyysiin otettiin 125 576 tupakoimatonta henkilöä (Luo ym 2007).
Mitä tämä tulos tarkoittaa? Tupakoimattomilla ja nuuskaa käyttämättömillä oli 0.39/10 000 riski sairastua haimasyöpään jonkin vuoden aikana, toisin sanoen noin 0.0039 %. Nuuskan käyttäjillä oli 0.85/10 000 riski sairastua haimasyöpään jonkin vuoden aikana, toisin sanoen noin 0.0085%. Kääntäen voidaan sanoa, että nuuskaa käyttämätön henkilö ei sairastunut haimasyöpään jonkin vuoden aikana 99.9961% todennäköisyydellä, ja nuuskan käyttäjä ei sairastunut haimasyöpään 99.9915% todennäköisyydellä. Kuten näkyy, löydöksen merkitystä yhden ihmisen kannalta voidaan uutisoida monella tavalla. Uutisten kirjoittajat eivät usein ymmärrä suhteellisen riskin ja absoluuttisen riskin eroa.
Tämä haimasyövän kohonnut riski oli merkitsevä henkilöillä, jotka käyttivät nuuskaa yli 10g päivässä, eli noin 10 vahvaa annosnuuskaa päivässä. Riski ei ollut kohonnut henkilöillä, jotka käyttivät alle 10g päivässä, eikä henkilöillä, jotka olivat aiemmin käyttäneet nuuskaa, mutta lopettaneet käytön sittemmin.
Ko. tutkimuksessa ei havaittu yhteyttä nuuskan käytön ja suusyövän tai keuhkosyövän välillä, kun tutkittiin tupakoimattomien ryhmää (Luo ym 2007). Tupakointi lisäsi merkitsevästi kaikkien syöpien riskiä.
Mielenkiintoinen, ja yleensä uutisoinnin ulkopuolelle jäävä havainto tässä työssä oli, että kun tutkittiin koko populaatiota, lähes 300 000 miestä, riippumatta tupakointitottumuksista, niin nuuskan käyttö vähensi tilastollisesti merkitsevästi suusyövän riskiä sekä keuhkosyövän riskiä.
Jos tämä havainto uutisoitaisiin objektiivisuuden nimissä samoin kuin kohonnut haimasyövän riski, eli suhteellista riskiä painottaen, pitäisi uutisoinnin kulkea seuraavasti: Nuuskan käyttö vähentää suusyövän riskiä 30% ja keuhkosyövän riskiä 30%. Haimasyövän riski oli nuuskan käyttäjillä myös pienempi, mutta tulosten perusteella löydös ei ollut tilastollisesti merkitsevä, vaikka toisaalta pohdinnoissaan kirjoittajat viittaavat epäsuorasti, että myös haimasyövän riski olisi pienentynyt merkitsevästi nuuskan käyttäjillä.
Kirjoittajat itse toteavat:
“Huolimatta yrityksistämme korjata tupakointiannoksen suhteen, pienentynyt riski kaikissa kolmessa tutkitussa syövässä viittaa siihen, että nuuskan käytön nettovaikutus koko tutkitussa väestössä saatta olla syöpäriskiä pienentävä.”
Siis: Lancetin artikkelin mukaan nuuskan käyttö saattaa vähentää kokonaissyöpäriskiä. Myös tässä yhteydessä on syytä muistaa tutkimuksen monet heikkoudet, joista tärkein lienee se, että tupakointi- ja nuuskankäyttötottumusten muutoksia ei seurattu tutkimuksen aikana. Tutkimuksen heikkoudet pitää huomioida niin positiivisia kuin negatiivisiakin tuloksia tulkittaessa.